Takana on vauhdikas viikko.
Saimme majoittaa yhden herttaisen ranskalaistytön luoksemme,
sillä uimaseuramme vieraaksi saapui Ranskasta joukko nuoria valmentajineen.
Viikonloppuna vieraamme osallistuivat seuramme järjestämiin kilpailuihin,
jotka olivat ihana piristys!
Tunnelma oli hauska ja hymy löytyi kaikkien huulilta.
Sen saivat meihin jäyhiin pohjalaisiin tartutettua
ranskalaiset iloisella ja kannustavalla tyylillään. ;)
Valmennan seurassamme kaikkein pienimpien uimaryhmää (5v ylöspäin),
josta jokainen halukas sai nyt myös ensimmäistä kertaa osallistua ja uida tyylillään.
Voin sanoa että tämän herttaisempaa starttia en ole koskaan nähnyt <3
Kielimuuri ei häirinnyt lasten toimintaa missään vaiheessa viikkoa,
vaan leikkejä riitti ja ystävyys syntyi helposti!
Viikko täyttyi monista pienistä hauskoista hetkistä uimisen lisäksi. Aamuisin kävellessämme uimahallille juttelimme arkisista asioista jotka meillä Suomessa ovat hieman erilaisia kuin kotona Ranskassa. Keskustelimme mm. siitä kuinka täällä lapset menevät usein pyörällä kouluun ihan itse, eikä heitä saattelemaan tarvita vanhempia. Koulujen eteen pysäköityjen pyörien määrä ihmetytti.
Kävimme tietenkin myös kävelyllä metsässä, ja totesimme että sinne kaikilla on vapaa pääsy. Täytyy vain tuntea säännöt, keräämme roskamme, emmekä vahingoita luontoa.
Rajoja liikkumiseen meillä on vähemmän monella tavalla ajateltuna.
Pihoillemmekaan emme usein rakenna aitoja..
Vierailu Doodsonit Activity Parkissa oli kaikille elämys.
Niin paljon tekemistä isommillekin lapsille löytyi että kukaan ei pettynyt!
Kotona iltaisin myös askartelimme jotain pientä.
Vieraamme ompeli ja koristeli mm. itselleen pipon :)
Totesin taas kerran kuinka meillä Suomessa lapsilla on onneksi niin paljon mahdollisuuksia liikkua vapaasti. Lasten on hyvä saada
"kokeilla, kompastua ja yrittää uudelleen"!
Tällä on iso vaikutus mm. motorisiin taitoihin. Olen myös todennut että nuoret/lapset aikuistuvat meillä aikaisemmin, ja tuo vapaus selittää mielestäni osaksi ilmiötä.
Mutta lapsista sitä yllättyy yhä uudelleen..
Miten välitöntä heidän vuorovaikutuksensa on, ja miten sopeutuvaisia ja kekseliäitä he ovat.
Ei ennakkoluuloja eikä turhia esteitä.
Saimme tutustua herttaiseen ja rohkeaan tyttöön, joka 10 vuoden iästään huolimatta
pärjäsi luonamme hienosti kokonaisen viikon.
Hyvästelimme vieraamme kotimatkalle juuri ja
toivomme kovasti tapaavamme heidät pian uudelleen!